Muurin molemmin puolin

Israelin palestiinalaisalueille rakentamat siirtokunnat ovat kaventaneet palestiinalaisten elintilaa vuosi toisensa jälkeen. Viisikymmentä vuotta jatkuneen konfliktin ratkaiseminen kahden valtion mallilla on tehty mahdottomaksi, toteaa ihmisoikeusaktivisti Jeff Halper.

Haitaribussi kiemurtelee viikonlopun rauhoittaman kaupunkilähiön kaduilla. Vaikka Jerusalemin keskustasta liikkeelle lähtenyt bussi etenee kiistellyllä maaperällä, ikkunan takana muuttuva maisema on tuiki tavallinen.

70-luvulla perustettu Gilon asuinalue sijaitsee noin kaksi kilometriä etelään niin kutsutusta vihreästä linjasta. Vihreä linja on Israelin itsenäisyyssodan jälkeen vuonna 1949 määritelty aseleporaja, jota pidetään Israelin ja Palestiinan valtioiden välisenä maarajana.

Israelissa Gilo on Jerusalemin lähiö, mutta YK:n päätöslauselmien ja kansainvälisen oikeuden mukaan kyseessä on miehitetyillä palestiinalaisalueilla sijaitseva siirtokunta. Asumuksista koostuvien siirtokuntien rakentaminen ja oman siviiliväestön siirtäminen miehitetylle alueelle ovat vastoin humanitaarisen oikeuden kulmakivinä tunnettuja Geneven sopimuksia.  Punaisen Ristin aloitteesta vuonna 1949 laadittujen sopimusten rikkominen on sotarikos.

 

 

”Israel on eliminoinut kahden valtion ratkaisun”, Jeff Halper, israelilais-amerikkalainen antropologi, akateemikko ja ihmisoikeusaktivisti, sanoo.

”Miehitetyillä palestiinalaisalueilla sijaitsevissa siirtokunnissa asuu nykyään jopa 600 000 israelilaista ja yli 60 prosenttia palestiinalaisalueista on todellisuudessa Israelin hallinnassa”, Halper tarkentaa.

Siirtokuntia tarkkailevan Peace Now -järjestön julkaisemien tietojen mukaan Israelin viranomaiset ovat vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen aikana esittäneet 674 uuden asumuksen rakentamista siirtokuntiin. Suunnitelmia edellisvuoteen verratessa luku on yli kaksinkertainen.

 

Jeff_Halper_Anna_Tervahartiala_1-2

Jeff Halper

.

Gilon kaduilta on mahdollista nähdä Betlehemin kaupunkia ja palestiinalaisten asuinalueita rajaava muuri. Muurin toisella puolella, Aidan pakolaisleirissä asuvalle Ghada Omar Azzehille muuri on jokapäiväinen muistutus miehityksestä.

”Muurin rakentaminen aloitettiin vuonna 2004. Muistan, kuinka heräsin aamulla ja näin ensimmäiset betonilaatat ikkunastani. Tuntui siltä, kuin laatat olisivat laskeutuneet rintakehälleni. Minun oli vaikea hengittää”, Azzeh sanoo.

Ennen muuria työskentely Israelissa ja kanssakäynti israelilaisten kanssa oli osa arkea. Nyt työttömyysaste leirissä on Azzehin mukaan 60 prosenttia. Osa miehistä päätyy rakennustöihin siirtokuntiin, sillä palkka Israelin siirtokunnissa on jopa kolme kertaa Palestiinan palkkatasoa korkeampi.

Azzeh on elämänsä aikana todistanut, kuinka pakolaisleiri on muuttunut pysyviksi asuinkortteleiksi. Samaan aikaan Azzeh on seurannut, kuinka muurin takana nouseva siirtokunta on laajentunut entistä kauemmas kahden valtion suunnitellusta rajasta.

”En usko, että konfliktin ratkaisu on lähellä. Joskus mietin, ettei sota voi olla paljon nykytilannetta pahempi. Meidän ei ole helppo ylläpitää toivoa rauhasta”, Azzeh toteaa.

 

Anna_Tervahartiala

Ghada Omar Azzeh

.

Niin YK kuin Yhdysvallat ovat toistuvasti tuominneet siirtokuntien laajentamisen. Siirtokunnat nähdään keskeisenä esteenä lähes viisikymmentä vuotta jatkuneen konfliktin rauhanomaiselle ratkaisulle.

Israelin viranomaiset perustelevat miehityksen jatkamista turvallisuussyillä ja vetoavat esimerkiksi vuoteen 2005, jolloin Israel vetäytyi Gazan kaistaleelta. Kaksi vuotta myöhemmin muun muassa EU:n terroristiorganisaatioksi luokittelema Hamas-puolue astui valtaan.

Jeff Halperin mukaan miehitys ja palestiinalaisten elinalueen kaventuminen siirtokuntapolitiikan takia eivät ole pitkittyneen konfliktin ainoita ongelmia.

”Palestiinalaishallinto ei tiedä, mitä se haluaa. Kahden valtion malli on mennyttä ja tilalle on saatava uusi ratkaisu. Hallinnon on annettava päämäärä, jonka taakse niin palestiinalaiset kuin kansainvälinen yhteisö voisivat asettua”, Halper sanoo.

”Pelkkä miehityksen vastustaminen ei riitä.”

.

Photo by: Anna TervahartialaBetlehemin Beit Jalan kukkuloilta on näkymä kuvan oikeassa kulmassa sijaitsevaan Israelin rakentamaan Gilon siirtokuntaan. Muuri rajaa Jerusalemiin vievää tietä.

 

Turhautuneiden kansannousu

Vuosi 2015 päättyi spekulaatioihin kolmannen intifadan, eli palestiinalaisten kansannousun, ennusmerkeistä.

YK:n alaisen Humanitaaristen asiain koordinointitoimiston (OCHA) mukaan vuoden 2015 väkivaltaisuuksissa kuoli 151 palestiinalaista miehitetyllä Länsirannalla ja Gazan kaistaleella sekä 23 israelilaista Länsirannalla ja Israelissa. Valtaosa kuolemista ajoittui syksyyn.

Tänä vuonna 54 palestiinalaista ja neljän israelilaista on kuollut väkivaltaisuuksissa Länsirannan sekä Israelin alueilla.

Palestiinalaisten toteuttamiin väkivaltaisiin iskuihin on lukeutunut muun muassa puukotuksia, ammuskeluja, yliajamisia ja mielenosoituksia. Viimeisin kansainvälistä mediahuomiota saanut isku oli huhtikuussa tehty pommi-isku bussiin Jerusalemissa. Iskussa kuoli yksi ja loukkaantui 20 ihmistä.

Suurin osa iskuista on tapahtunut miehitetyllä Länsirannalla ja väkivaltaisuudet ovat lähes poikkeuksetta päättyneet palestiinalaisen hyökkääjän ampumiseen. Koska useiden iskujen taustat ja tapahtumien kulku ovat jääneet selvittämättä, muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on syyttänyt Israelin armeijaa liiallisesta voimankäytöstä ja laittomista teloituksista.

Tammikuussa YK:n turvallisuusneuvostolle pitämässään puheessa YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon totesi väkivaltaisuuksien olevan oire lähes puoli vuosisataa jatkuneesta miehityksestä sekä halvaantuneesta rauhanprosessista.

”Kuten historia on osoittanut, miehitetyllä kansalla on tapana reagoida”, Ki-moon sanoi.

Vaikka tapahtumat kertovat toivottomuudesta, ihmisoikeusaktivisti Jeff Halper ei kutsuisi väkivaltaa intifadaksi.

”Iskut eivät ole järjestäytyneitä, eikä niiden takana ole poliittista liikettä.”

Väkivallan aallossa hälyttävimmäksi Halper näkee kuolleiden lasten määrän. OCHA:n tietojen mukaan tammi- ja helmikuun aikana israelilaisia vastaan kohdistuneissa iskuissa kuolleista palestiinalaisista 40 prosenttia oli lapsia.

.

Is_Pal_Anna_Tervahartiala_1

Poika juoksee Betlehemin reunalla sijaitsevan Aidan pakolaisleirin kujia pitkin. Viimeiset kuukaudet ovat nähneet pakolaisleirin tunnelman kiristymisen palestiinalaisten ja Israelin armeijan välisten väkivaltaisuuksien yleistyessä Länsirannalla ja Israelissa. Israelin armeijan yöllisistä ratsioista, kyynelkaasusta sekä yhteenotoista armeijan ja leirin asukkaiden välillä on tullut osa leirin arkea.

.

Israelin ja Palestiinan konflikti

–  Israelin valtio perustettiin vuonna 1948 Britannian Palestiinan mandaatin päätyttyä.  Israelin itsenäisyysjulistus sytytti sodan, jonka johdosta noin 750 000 palestiinalaista pakeni nykyisen Israelin alueelta

– YK: alainen UNWRA-järjestö luokittelee palestiinalaiseksi pakolaiseksi palestiinalaisen, joka menetti sekä kotinsa että elinkeinonsa kesäkuun 1946 ja toukokuu 1948 välisenä aikana. Järjestön rekistereissä on tällä hetkellä 5 miljoonaa palestiinalaista pakolaista.

– Israel miehitti Gazan kaistaleen, Länsirannan ja Golanin kukkulat vuonna 1967. Israel vetäytyi Gazasta vuonna 2005, mutta hallitsee edelleen Gazan maarajaa sekä meri- ja ilmatilaa.

– Miehitetty Länsiranta on jaettu kolmeen erilliseen hallintoalueeseen. 60 prosenttia alueesta on Israelin armeijan hallinnassa, 22 prosenttia yhteishallinnassa ja 18 prosenttia palestiinalaishallinnon alla.

– Israel sijoittui inhimillisen kehityksen indeksillä vuonna 2015 sijalle 18 ja Palestiina sijalle 113.

 

 

.

Anna_TervahartialaGilo lauantaiaamupäivällä. Gilon siirtokunta sijaitsee vuoden 1949 aseleporajan määrittämillä palestiinalaisalueilla. Vaikka kyseessä on tavallinen kaupunkilähiö, siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden näkökulmasta laittomia.

.

Anna_Tervahartiala

Gilossa.

.

Anna_Tervahartiala

Gilon siirtokunnasta on mahdollista nähdä Aidan pakolaisleiriä ja Betlehemiä rajaava Israelin rakentama muuri. Muuri on kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten ihmisoikeuksien vastainen, muun muassa siksi, että muuri ei noudata valtioiden välistä rajaa ja rajoittaa liikkumisen vapautta. Vaikka muuri erottaa kaksi kansaa toisistaan, Aidassa sijaitsevan moskeijan rukouskutsut kantautuvat Gilon kaduille saakka.

:

Is_Pal_Anna_Tervahartiala_2_2

Nainen keskeneräisen rakennuksen portailla Aidan pakolaisleirissä. Aidan pakolaisleiri syntyi vuonna 1948 Israelin itsenäisyysjulistusta seuranneen sodan ja pakolaisaallon myötä. Vaikka telttaleiristä on kehittynyt vuosien saatossa pysyvä asuinalue, pakolaisstatus on periytynyt vanhemmilta lapsille.

.

Anna_Tervahartiala

”Aidaa on pakko kutsua pakolaisleiriksi, sillä kun lakkaamme kutsumasta sitä leiriksi, menetämme oikeutemme palata”, Ghada Omar Azzeh sanoo. Azzehin vanhemmat pakenivat nykyisen Israelin alueelta vuonna 1948.

.

Is_Pal_Anna_Tervahartiala_20

Ghada Omar Azzehin tytär pelaa tabletilla perheen kodissa Aidan pakolaisleirissä. Perhe heräsi edellisyönä Israelin armeijan autojen ääniin, ja aamulla perhe kuuli armeijan tehneen kotietsintöjä naapuritaloihin.

.

Anna_Tervahartiala

Betlehemin reunalla sijaitsevan Aidan pakolaisleirin hautausmaalta on suora näkymä palestiinalaisten asuinalueita rajaavaan muuriin ja muurin takana sijaitsevaan sotilastukikohtaan.

.

Anna_Tervahartiala

Aidassa.

.

Artikkeli julkaistiin Keskisuomalaisessa 10.5.2016.

 

Toteutin kokonaisuuden työskennellessäni valokuvauksen opettajana Betlehemin yliopistossa Kansanvalistusseuran Mediakasvatuksella kansalaistaitoja Palestiinassa -hankeessa. Hanke on suunnattu palestiinalaisalueen järjestötoimijoille, toimittajille ja julkisen sektorin työntekijöille ja koostuu viidestä kolmen viikon mittaisesta kurssista. Kurssit järjestetään miehitetyillä palestiinalaisalueilla Länsirannalla. Hankkeen tavoite on lisätä kohderyhmän ymmärrystä median toimintatavoista järjestämällä käytännön työpajoja ja teoreettista koulutusta medialukutaidosta, journalismin etiikasta ja sosiaalisen median ja markkinoinnin merkityksestä yhteiskunnassa. 

Lisätietoja hankkeesta löytyy sivulta: www.kansanvalistusseura.fi.

.

.

.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s